Vaalisalaisuuksia, onko niitä enää?

Hallituksia tulee ja menee, välillä ennen uusia vaalejakin. Varmaa on silti se, että pian puolueiden puheenjohtajat kehuvat taas kampanjoitaan vaali-illan kiitospuheissaan. Tämä ajattelutapa saattaa kaivata muutosta.

Kampanja on kestoltaan rajattu operaatio. Ilmaus sikiää romaanisten kielten tasanko-sanasta, joilla Rooman valtakunnan armeijat harjoittelivat sotaretkiä – kampanjoita. Toki joukkojen liikuttelu vain vaalien alla voi tuoda tuloksia, mutta luottamuksen rakentuminen voi viedä kauan. Puhummehan kuitenkin poliitikoista, joilla on täysi työ voittaa ihmisiä puolelleen.

Teknologia kehittyy samalla, kun ihmisten päätöksentekoa ohjaavat mallit, odotukset, tunteet ja tavat havainnoida todellisuutta säilyvät muuttumattomina sukupolvesta toiseen. Sosiaalisen median kautta ehdokas voi näkyä ja kuulua potentiaalisille äänestäjille koko vaalikauden ajan. Siitä on toki vielä matkaa kukkapuskatuuletuksiin puolueväen edessä.

Jo olemassa olevista kannattajista tulisi äänten varmistamiseksi huolehtia paitsi päivittäisillä teoillaan politiikassa, myös lausunnoillaan. Pettyneet ja epävarmat äänestäjät eivät ole vielä tehneet lopullista valintaansa. Tasavahvojen vaihtoehtojen välillä ihmiset suosivat usein tutumpaa – jotkut epätasaistenkin ehdokkaiden välillä.

Onko somen uutiskehästä ulospääsyä? Entä sisäänpääsyä?

Kenen tahansa puoluekanta voi paljastua virtuaalisilla peukalonnostoilla. Vanhojen kannattajien uutisvirtoihin onkin ehdokkaiden aina helpompi päästä. Ihmiset tuppaavat suosimaan informaatiota, joka tukee heidän vallitsevia käsityksiään ja ohittavat ristiriitaisen uuden tiedon ummistetut silmät leiskuen. Tämä vahvistusvinoumana tunnettu psykologinen ilmiö on korostunut viime vuosina, kun sosiaalinen media on laajentunut kissavideoiden vaihto- ja välityspalvelusta uutiskanavaksi.

Sosiaalinen media on vahvistusharhoille otollista maaperää, sillä algoritmi voi suodattaa omien ajatusten ja asenteiden kanssa ristiriitaisen sisällön pois uutisvirrasta jo ennen sen havaitsemista. Näin syntyy suuriakin kuppikuntia, jotka jäävät vähemmälle huomiolle ja ihmisten havaitseman todellisuuden ulkopuolelle. Yllätyksiä ja shokkeja onkin jo koettu vaaleista ja mantereista toisille, eikä mielipidemittausten virhemarginaali ole jäänyt vain muutamaan prosenttiin.  

Mistä ehdokkaiden sitten tulisi puhua, jotta he läpäisisivät ärsykeviidakon ja löytäisivät mahdollisten uusien äänestäjien luo?

Ketä kiinnostaa? Ja mikä?

Perinteisesti ehdokkaat ovat luottaneet kampanjoissaan muutamaan teemaan: kädenlämpöiseen kahviin kylmässä toriteltassa ja jäätävän ylimalkaiseen vaalisloganiin. Mikäs siinä. Tuttuus, luotettavuus ja auktoriteetti vetoavat tehokkaasti yhä ja aina. Lisäksi harva äänestäjä kurkkii aidan toiselle puolelle, jos kokee jo olevansa voittajajoukkueessa. Moni konkari menee varmasti läpi tutulla kaavalla tänäkin keväänä. Rinnalle on kuitenkin viime vuosina noussut myös uusia tapoja vaikuttaa sekä teemoja, jotka puhuttelevat ja muuttavat vakiintuneina pidettyjä asenteita ja äänestyskäyttäytymistä.

Ehdokkaat ovat yrittäneet löytää entistä pirstaloituneemmat kohderyhmät ja uskaltautuvat ottamaan kantaa lähes kaikkeen, mikä edes etäisesti liittyy valituksi tulleen tehtäviin. Tärkeämpää on herättää tunteita äänestäjissä. Ehdokkaan kanta asiaan on tietysti sama kuin kunkin segmentin.

Myötäily moneen suuntaan ja kannanotot politiikkaan hentoisesti liittyviin asioihin saattaa tietenkin vaikuttaa kyseenalaiselta. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon taktiikka yleistyy näissä vaaleissa. Perinteisiä valta- ja puoluerakenteita on ravisteltu perustuksia myöten, joten vastareaktioita sopii odottaa. Ihmisiä liikuttavat asiat voi kuitenkin linkittää ehdokkaiden teemoihin myös tiukasti ja halutessaan sovinnaisesti, datan avulla.

Louhittu data paljastaa, mikä liikuttaa

Kysyttäessä suoraan äänestäjät voivat politiikkojen tavoin ilmoittaa heille tärkeiksi asioiksi yhtä sun toista – ihmisiä kun ollaan. Käytös ja toiminta verkossa piirtää rehellisen tarkan kuvan ilmiöistä ja asioista, jotka liikuttavat massoja.

Tiedon etsiminen sekä relevantin tiedon löytäminen ja hyödyntäminen ovat kaikki eri asioita. Tutkimustyömme arvottaa verkosta kerätyn ja analysoidun datan perusteella puheenaiheita ja ilmiöitä, joita demografisesti eri puolilla Suomea koetaan tärkeäksi – henkilötietosuojaa ja yksityisyyttä luonnollisesti kunnioittaen. Havaintojen avulla ehdokkaat voivat painottaa omista teemoistaan asioita, jotka ihmiset kokevat merkityksellisiksi. Kartoitamme myös puolueiden vetovoimaa verkossa sekä moderneja kampanjointi-ilmiöitä.

Äänestyspäätöksiä ohjaavat tiivistetysti sisäiset tekijät, kuten äänestäjän tiedot, toiveet, uskomukset ja asenteet sekä ulkoiset vaikuttimet, kuten ehdokkaiden ja puolueiden teot sekä muun maailman muutokset. Näistä vain tapahtumiin Telluksella ei voi suuresti vaikuttaa, mutta niidenkin avulla voi vedota, kunhan ihmiset kokevat ne tärkeiksi.

Tulevissa eduskuntavaaleissa onkin kiehtovaa nähdä eroja ehdokkaiden teemoissa ja niiden määrässä. Miten puolueet reagoivat lähihistorian järisyttäviin vaalituloksiin vai reagoivatko? Nähdäänkö värikkäitä ja vaalipäivää kohden kirjavoituvia teemapaletteja? Vedotaanko enemmän pelkoihin vai toiveisiin, näkymättömiin vihollisiin vai konkreettisiin mahdollisuuksiin?

Kenties Arkadianmäkeä reunustavista puskista nousee jälleen yllättäviä hahmoja aina pylväiden taakse asti. Kohta se nähdään, mutta päätöksiä heistä tehdään koko ajan.

Haluatko kuulla lisää dataan perustuvasta liiketoimintaosaamisestamme?